Kaukalokoris

Pitkästä aikaa, verensokeri täysin down. Viimeksi viime vuonna, kun läskäröin polkua parempaan kuntoon, paksuhkossa hangessa.

Tälläkin kertaa, kyse oli lumesta, tosin kerroksia ei kovin paljoa, eikä lumi ollut kuin eräs osuus, verensokerin alasajautumisen ilmiössä. 

Nuorempana veren sokeri karkasi usein alas, lähes säännöllisesti. Tiedä sitten, mistä johtui, ja toisaalta, kyse tuntemuksesta.

Tilaan liittyy mm se, että tekee mieli ahmia. Nytkin meni, vähän sitä sun tätä. Onneksi ihan tavallista kotiruokaakin.

Eräänlainen uupuminen lähti siitä, kun menin kolmen koripallon kanssa kaukalotyyppiselle kentällä.

Lunta oli jotain 10 sentin kerros, ja että olisi voinut järkevästi tehdä korista, piti palata ja hakea lumilapiot.

Kenttää putsailin, vaikka taitaa lumet sulaa, minkä vuoksi olinkin taktikoinut, että en menisi lumitöihin turhan aikaisin.

Sekin oli käynyt mielessä, että pikkukentän putsailemisen lumesta jättäisin. Tarve pelata korista, sai toisiin aatoksiin, vaikka ihan hetken liikuntatarpeen takia.

Kyseessä tosiaan kaukalokoris, jos näitä lähtisi nimeämään. Pohja on ruutukumia, ja jäätä ei varsinaisesti ole, vaikka toivoisin että olisi. Kohtuutasaisuus kyllä pitää olla. 

Kaukolokoris olisi hyvä lajimiksaus, jos korista voisi harrastaa luistimilla. Kengilläkin käy liukastelu, muttei niin vinhaa.

Mennyt muutama päivä ilman liikuntaa, joten siinä voi olla syy, miksi elimistö reagoi, kun eilen kävin pienellä lenkillä juosten, ja kävellen. Kävelyn tuominen talveen, on ollut hyvä keksintö.

Koris oli tänään tietyllä tavalla huisaa. Veren sokeri down, ja vaikka heikotti,... sai toimia vähän päättömästi, mitä tulee haettua.

Kaaostaminen luontaisesti, on vähän vaikeaa, mutta heikotuksen kun ottaa avuksi... kaaostamisessa onnistuu paremmin, jos vain riittävästi palloja.

Tällä kertaa, apuna kaaoksen löytämisessä, oli myös edestakaiset matkat läskärillä, ja toisaalta se lumien lapiointi, koska vaikka kerros kohtuupieni, ja kevyttä lunta... elimistöä haastaa se, että vaikka tekee muuten tuttua, niin pitkän tauon jälkeen.