Taas tässä vaiheessa. Siitä on jo aikaa, kun viimeksi lunta. Pieni kerros, mutta muistutus talvesta. Sulanee pois.
Tein kävelylenkin. Ensin sauvailua vähän, koska oli niin pöhnä olo, rasvaisen ruuan jälkeen.
Ei riittänyt viisi satanen. Piti lähteä pitemmälle, ja ilman sauvoja.
Paitsi että pitkästä aikaa lunta, myös pitkästä aikaa, täysin tavallista kävelyä. Ei muuta kuin lenkkarit, ja vaatteet.
Mikäpä ettei. Välkkiä oli ulkosalla, ja hämärä kun on, ei ole niin paljon muuta häiriötekijää.
Joskus päätynyt viettämään taajamayössä pitempääkin, ihan vain ihmetellen hiljaisuutta, ja rauhaa. Kontrastia, muuten aivan toisenlaisessa ympäristössä.
Kävelyä, mutta otti yllättäen koville, nimittäin lonkan koukistajista.
Asento tainnut olla pääosin kaikkea muuta kuin mitä notkeus ja ulottuva liikkuminen vaatii. Ei riitä korjaukseen se tehokas laatu-aika, jolloin tekee jotain räväkämpää, vaikka viiletystä kaipaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti