Romuilua

Tänään, ja eilen, juonut kahvia aamun lisäksi myös keskipäivällä.

Eilen ei tuntunut erityisemmin ongelmalliselta, ja tänäänkin, ottaessa tuntui, että mikäpä ettei.

Kun pyöräilin metsässä läskärillä, olotila kertoi, että fysiologisesti meni stressin puolelle.

Kahvin aiheuttama lisäboosti ei olisi välttämättä ollut stressiarvoista, ilman rasitusta. Koktaili riitti, ja aiheutti mm ylimääräistä hikoilua.

Aika pahalaatuinen virhe, ja tuntui kuormittumisen yhteydessä olotilan kyseenalaisuutena.

Välitön reaktio oli keventäminen, koska satanutta lunta melko paljon, ja pyöräily tosiaan pikkasen turhan kuormittavaa.

***

Toinen pahalaatuinen virhe tuli uinnissa, kun ajattelin olkapäitten ketävän enemmän vapaa-uintia.

Överiksi meni, se viimeinen kerta, ja etenkin vasemman olan suhteen, tällä kertaa.

Olkapäistä oikea edelleen toipilaana, mutta vasen akuutisti enemmän ongelmatilassa.

Pyöräillessäkin, vasen olkapää ongelmoi, tosin siedin sitä, ja onneksi älysin kuormituksen sen verran monipuoliseksi, että piikki on ns normaalivaikutteiseksi jäävää.

Oikean olkapään tilanne ollut joskus niin paha, että pyöräillessä joutunut enemmän nojaamaa vasempaan käteen, ts poljettaessa, jalka ja ristikkäispuolen käsi, toiminut vain tavalla oikea jalka ... vasen käsi.

Pyöräillessä toispuoleisuuteen nojaaminen on heikko juttu, jos pyöräilee lumisemissa oloissa, ja mukaan tulee trial-ajamisen piirteitä, ts pyörää osattava hallinnoida.

Ilman läskäröintiä metsäpoluilla, kehollisten puutteiden vaikutukset eivät hahmottuisi samalla tapaa. Jotkin harrastukset, ovat diagnostisantisia.

***

Kahvitapaus parin viimeisen päivän osalta kirkasti sen, miten ei voi olla muuten kuin hajoituksessa, mikäli piristemäärät tuota luokkaa.

Siihen en voi ottaa kantaa, mikä voisi tuollaisen piristemäärän kompensoida. Ei varmaan mikään, omaa tapaustani jos ajattelen.