Sopiva aika kirjoitella, kun juuri muuta voi tehdä, kuin kevyitä. Liiaksikin tulee otettua kantaa, mutta toisaalta kirjoittamalla löytää kaikenlaista uutta.
Piti vastata tähän blogi-ketjuun:
Taitaa olla paras jättää tänne.
Sanojen olemassaolo, ja sanojen yleinen esiintyvyys, kertoo jonkin verran siitä, missä mennään, tai voidaan mennä.
Mielessä kävi sana, johon en itse ole törmännyt: toiseutuminen.
Sana ei liene äidinkielellisesti kovin epäkelvon tai sopimattoman oloinen, tai sanan herättämät assosiaaot, voi arvella ainakin jollain tapaa viittaavan siihen, millä voisi olla relevanssia käytännössä ilmenevien kulkuvoimien kanssa.
Parempi tosiaan puhua dynamiikasta, tai dynaamisuuteen viittaavasta, joka sanavalinta tekee suurempaa oikeutusta todellisuudelle. Dynamiikkaan kuuluu erilainen liiketila, myös pysähtymiset, ja paikallaanolot, jne.
Mitä huomannut seurailla sanavalintoja, tässä suhteessa on tapahtunut muutosta terveempään suuntaan, vaikka ei todennäköisesti samalla tapaa, joka sektorilla.
Toiseutuminen suhteuttaa sitä kenttää, joka liittyy kuiluihin, ja erillisyyteen, ja sen kokemiseen. Toiseutuminen on askeleen tapainen ilmiö, eikä yksinään ole mitään kokonaista, ilmiötä kuvaamaan.
Alue on paitsi kiehtova, myös elämäksiä täynnä oleva. Ihmisen voi esim sanoa olevan perustavasti dissonanssissa tai kykyssä havaintojensa kanssa. Vaikka näin ei ole tapana ajatella, ymmärryksellisesti ottaen, sanan käyttötarkoitusta venyttämällä, syntyy aivan eri ote siihen rajapintaan, jota ihmiset useimmiten kohtailevat päivittäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti