Miten sisäsiistiksi tällaista keissiä voi ajatella päätyväksi? Miten paljon tilanteeseen on selkeitä osanottajia?
Mieleen tulee historiapopulismin mahdollisuus, niin tarkkoja kuin tietyissä selvityksissä voidaankin olla. Joskus merkitsee, joskus ei, ja ei-merkitsevyys voi olla jopa tärkeää osoitettavaksi.
Epäkokonaisen oloiset tavoitteet näissä ensin tulee mieleen. Sama koskien myös neutraalista pohjasta lähtevää työtä, ja työn tulosta, ja ihan yleisesti näin.
Ei viitti kommentoida paikan päällä, sillä tällaisia kenttiä voi olla hyväkin käydä läpi painavasti, ilman yleisempää lievittelyä, ja näkemyserojen ja suhtautumisten tasoittelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti