Itseä lähelle meneviä paljoa käynytkään, kirjoitellen. Viime syksyllä tuli tätä tehtyä, ja hiukan talvella.
Krempoilla jatkuu... ja näihin tuntuu tarvitsevan etäisyyttä, että näkee lähelle.
Reilu kuukausi sitten tuli aloiteltua lenkkeilyä, ja tosiaan hidasta sellaista, yhdistettynä kävelyyn, venyttelyyn ja lihaskäsittelyyn. Pohkeet olleet tosi paljon jumissa, ja polvet samoin mitä lie, siis ajoittaista kipua, säännöllisesti, ja etenkin istumisen tai pitempien kävelyitten jälkeen.
Kävely ei tosiaan tee polville hyvää, kovin pitkänä. Seikan huomannut jo syksyisin marjastaessa, tosin metsässä on se hyvä puoli, että voi ajoittain pyöräillä uusiin maisemiin, ja toisaalta elbata puun rungoilla, pulahtaa välillä, tmvaa.
Aloitteleva juoksu, kesäkauteen valmistavana, tuntui oikein hyvältä, ja myös pääkohdetta ajatellen, ts jalat tuntui paremmilta. Parisen kertaa tein, ja jotain tuntematonta varmaa päälle, ja sain kivun oikeaan polveen tavalla, jota en ole aiemmin kokenut samalla puolella.
Kyykkyyn ei ole päässyt millään, ja vasemman varassa laskeuduttava, joka narahtelee melko kuuluvasti, etenkin noustessa.
Koska lenkkeily kuitenkin paransi tilannetta, ja nimenomaisesti paljasjalkalenkkeily... päädyin koriskentälle, jonkin verran oikean polven toivuttua.
Se sunnuntai oli koriksen osalta virhe, tai siis koko päivää jos arvioi takapakkeineen. Kuminen kenttä kuin sidekudosta, jolle mitenkään voi pärjätä, talven aikaisille pehmoliikunnoilla.
Yhtäkkisyys alustan repivyydessä, ei heti tuntunut. Jatkoin jäiseen veteen, ja tuntemukset hävisi loputkin, minkä jälkeen paluumatkalla jumppailin telineillä, mm jalkakyykkyä.
Se siitä paranemisen edistämisestä. Täysin väärää toimintaa.
Koris siitä hyvä, että jos pitemmän aikaa ilman sitä lajia... olkapäiden liikkuvuus tuntuu menevän turhan alas. Pitempi tauko koriksesta... ja kentälle päätyminen varmaan pitkälle vanhasta muistista... heti kun vain edellytyksiä.
Jotain tuli ajateltua terveydestä yliodotuksellisesti. Kun kylmää vettä vielä tuollaisen jälkeen, ja kivut pois... usko terveyteen ei oikein tullut horjutetuksi.
Varmaan välttämätön kokemus. On tuttua kirjoitusten perusteella, että keski-ikäiset kun ryhtyvät johonkin reutoamista vaativaan peliin, jossa hyppyjä ja pomppuja... jotain voi mennä hassusti. Esim jänteitä ja rustoja voi paukkua.
Tuli sitten todettua kokemustietous, omakohtaisemmin todeksi. Kestänyt melko tovin, saada oikea polvi edes tähän kuntoon. Paljon uintia, jonkin verran rullaluistelua, siis maltilla ja kuulostellen, sekä lihashierontaa ja venyttelyä. Fysioterapiaosuutta kohdennettuna, voisi petrata lisää.
Tänään päädyin taas vaihteeksi polkujuoksuun ja kävelyyn... eikä ainakaan tilanne taaksepäin mennyt. Päkiäjuoksu tekee liikkeestä hyvin pehmeää, tosin haastaa pohkeita ja varmaan jänteitä.
Voi jälkikäteen todeta, että nilkan rollaus 2001, sen jälkeinen ylipaino muutaman vuoden päästä, ja kävely ylipainoisna... ja etenkin kengät... ja tilanne polvien osalta huono, samoin muun kropan kohdalla.
Kengät voi tietyssä tilanteessa olla viimein niitti polvien arkussa. Näin voi paljasjalkailun vaikutuksia kokeneena arvella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti