Uustraumalaiset

Jatkan edellistä postausta, laittamalla sen jälkeen uutta, kommentteina. Pysyy tietty aihe näin paremmin nippuna. Nyt toisella aiheella...

***

Kuuntelin tänään Kirsti Kärjen kerrontaa, SOME-kokemuksista: https://www.youtube.com/watch?v=-V6r4vf8dto

Kun jokainen kokee asioita omissa ympyröissään, ja ne aina vaihtelevat, kokija mukaanlukien... aika selvää, että tapahtumista jää eri käsitykset.

Alkaisipa ihmettelemettelemään, miten sitä on joskus voinutkin ottaa asiat niin, ja jatkossa samat vastaantulevana, tuntuvat aivan toisin. No, joskus tätäkin ihmettelee.

Ajattelin yleistystä, joka on eräs oma lemppparitoimeni.

Vaikka ihmisenä olemisen vaikeudesta tietää paljon, aika helppo yleistää ihmistä kokonaisuutena, samantapaisesti. Seurauksena persoonia, jotka toimivat käytännössä hyvin monella eri tavalla.

Vaikka on paljon yhteistä, ovat tietyt piirteet ihmisiä erottavan niin sitkeässä, ettei niitä välttämättä voida muuttaa. Tähän liittyy tietysti paljon erilaisia lainalaisuuksia, ja paljon pohdittavaa. Ei tästä nyt.

***

Tänään kun aamulla näin joitain artikkeleita SOMEssa, eräs oli sellainen, jossa mainittiin koronan, eristyksen, Venäjän... uhkat, ja traumaantumiset melko tavallisillakin ihmisillä. Sen suuntaisia siis.

Osa voi liittää tuollaista muutosta, pullamössötapauksiin. Eikö mitään tapahtuvaa voi kestää, kun kanveessa pienistä viitteistä jo.

Todellisuushan menee ihmisellä niin, että sitä reagoi, kun sen paikkaa on, ts vähän edeltävästi. Kun ei voi, asioita kanavoituu... miten tekeekin. Vaikutukset lyö hiljalleen läpitte.

Kun ikäviä tapahtuu, eikä niille voi mitään, kyse on lähinnä vastaanotosta. No, oma juttunsa sekin, ja pitänee paljon sisällä myös.

Pointti:

Mitä ei käsittele, sen joutuvat sivulliset kohtaamaan. Mitä ei käsittele, se tulee uudestaan, vaivaksi itselle. Yksinkertainen huolenpito-ohje, ja vastuunosoitus. Ei tarvita suurempaa manipulaatiota ja suostuttelua. Totuus on smpl.

Jotkin asiat voi tosiaan kuitata lyhyesti, ja napakasti, ilman että jää sijaa vaihtoehtoiselle.

***

Vielä palatakseni ajan ongelmoiviin, uustraumalaisiin, tavan maailman tilanteista ottavina... tuli hoksattua sekin, että ...

Jos ihminen on kokenut maailmassa kaikenlaista,.. ei hänen reagointinsa vähyys yleisiin ahdistuksiin ja ongelmiin ole välttämättä pahantahtoista.

Sitä ei jaksa kiinnittää huomiota sellaisiin, mikä muutenkin on värittänyt elämää. Mitä sitä normaaleja asioita päivittelemään. Hankalat asiat ottaa asiana, joita ei välttämättä kykene hoitamaan, ja sekin aika tavallista.

Ehkä uustraumalaisilla on paluu tavan suojatusta, kohden normaalimpaa.

***

Mitä linkattuun kertojaan tulee,.. osa ihmisistä käy läpi tapahtuneita. On kuin tutkija, tiedetyössä. Välineitä on,... mitä kelläkin.

Tavan teoreettinen näkemys, tieteen puolelta, ja tällaisen edustus, ei ole paha, vaikka joskus viittaa enemmän erilliseen, kuin mitä tavan elämä muttereineen kaikkineen on, ja miten sen ottaa, vailla erikoisempia tieteen tarjoamia todellisuusliittymiä.

Kokemustuntijuudesta toki puhutaan. Samoin oli traumaa koskevassa artikkelissa, jotain yleissivistykseen jo yltävää mainittuna. Että jopa näin.