Taas pientä päivitystä ja tietoa siitä, mitä aiempi eläminen on pitänyt sisällään. YLEllä menee melko potentiaalisen oloinen 4-osainen sarja antisemitismistä: https://areena.yle.fi/1-62401592 Katoin putkeen 2 ensimmäistä osaa.
Jotain johtopäätelmiä tai juonta, pitäisi tuollaisen jälkeen jo osata kertoa, ja niin, että kulku on nähtävissä myös tällä hetkellä toteutuneena.
Kerronnassa voi tulkita painottuvan mm kansanryhmien marttyyrius, menestyminen ja marginaalisuus.
Jeesuksen syntymän ajan, osaa automaattisesti liittää eräänlaiseksi käännekohdaksi, samoin koko alueen, joissa näitä eriytymisiä syntynyt.
Jeesus oli tavan kansalainen, ruohonjuurimenijä. Toisaalta kun puhutteli kansaa, ja keräsi väkijoukkoja, mieleen tuli väistämättä populistisuus, ja oppositionaalisuus, vallitsevaan nähden, jota oli traditionaalinen juutalaisuus.
Olen kuullut mainittavan siitä, että antisemitismisyydellä olisi pitemmät juuret, mutta että noin pitkät, ja monella tapaa näkyvästi ilmenevät... kyseessä tosiaan vähän isommin vaikuttavan jaon ilmentymistä.
Juutalaiset tosiaan oma ryhmänsä, ja tässä mielessä yhtä kun pitivät muita enemmän jopa kristityiksi kääntyneinä, kansaa pidettiin jopa kristikuntaa sisältä jakavana. Tuossa jotain taustaa inkvisitiolle, jos oikein tajusin.
On marginaaleja, jotka erottuvat oman tulkintansa mukaisesti paremmaksi tai huonommaksi muihin nähden, ts altavastaajiksi, tai menestyvämmiksi muita ajatellen. Tarkoittaa mm elitismiä, ja enemmän pohjasakkaa.
Marginaaliryhmät tai muusta erottuvat sellaiset, väistämättä poikkeavat jonkin verran yleisestä tai vallitsevasta, ja näkyy hiukan eri tavoin sen takia, liittävätkö ryhmäläisyyden etuoikeudeksi, vai hankaluudeksi, suhteessa effektiiviseen valtaan.
Juutalaiset toteuttivat Jeesuksen surmaamisen Roomalaisilla, ts valtaapitävillä, ja pesivät kätensä kansanäijästä. Näin erottuivat toimenpiteen takia kyseenalaisiksi, ja syntyi isomman luokan marttyyriutta.
Juutalaiset eivät aina ole voineet olla menestyneiden mielen mukaisia, mutta sitä horjuttavan oloisessa tapauksessa, floppi taisi toteutua.
Merkittävää juutalaisessa kansanryhmässä on varmaan eliittipohjaisuus, rakentui miten teki. Siinä missä tällainen toimijaverkko pelaa yhteen, tai toiminnan voi ajatella pelaavan yhteen... mukaan ei voi olla liittämättä näkymättömissä olevaa valtaa ja luonnollisen kaltaista korruptiota, ts etuoikeuksia ylläpitävää hajarakennetta, jota voi olla vaikea havaita suoraan.
Aina kun ryhmittymiä syntyy, samaan kuuluvat voivat muodostaa pikkuhiljaa vaikuttavia rakenteita, joista on etua, tai haittaa, riippuen siitä, mikä käsitys on olemassa siitä, mihin on selkeää mahdollisuutta.
Pysyvän oloinen käsitys tietyn kansan asemasta kokonaisuutena, ottaa helposti oman ilmenemisensä, oli kyseessä menestystä tai pohjempaan sijoittuvaa oletusta.
Holokausti oli äärimmäisen oloinen vastaisku juutalaisuutta kohtaan. Lähti taas pohjilta (Hitler), vaikkakin hitaasti voimaa kasaten, ja toisella tavoin vaikuttaen, mitä olis käänne Jeesuksen ajoilta.
Kristittyjen vaino (ml Jeesus) oli eliittiperäistä, jossa juutalaiset jonkin verran osallisia, tai näin voitiin tulkita. Holokausti oli kansannousua, tosin jo pahalla, ja oletettua sala-pahaa/vihollista vastaan.
Asetelma vaihtui, natsismin kaatuessa, ja uhrius jota esim Eichmann oikeudenkäynti nostattaa juutalaisten tueksi, on hyvin kuvattu Hannah Ahrendtin kertomana. Oikeudenkäynti pyrki olemaan näytöstyylinen, ja poliittisvaikutteisuutta maksimoiva, vaikka ei käytännössä ihan näin toteutunut.
Kun kyseessä iso asetelma, ja toisaalta sille on ollut tapana hakea tukea ja vahvistusta konkreettisempien kohdentamisten kautta...
Mieleen tuli väistämättä uskonollisuuden kaltainen ilmiö, ja tässä uskonto antisemitismina luo yhtenäisyyttä, siinä missä usko parempaan. Viholliskuvasta voidaan tehdä toistuvasti toisaalle rakentuvaa yhtenäisyyttä palveleva tekijä.
Peruskuvio tällä tavoin tulkittuna, ei ole kovin vaikea. Saa nähdä, miten paljon tulkintaa joutuu muuttamaan, kun aiheesta saa lisää tietoa.
Ihmisillä ja samanhenkisillä on luontaisia edellytyksiä hakea yhtenäisyyttä ja erottumista muusta. Siinä missä yksilöt pyrkivät toteuttamaan taipumuksiaan parhaiten, sama tavoite koskee isompaa joukkoa.
Yhtenäisyys, joka ei juuretu yksilöstä isompaan... voi ihmisen mielessä tajuuntua vajaaksi, ja hakemista vaativaksi. Millä tavoin näitä rakenteita ihmisten kokemana voi syntyä ei-rikkovana... yhtenäisyys oletuksena kaikille, tuskin on ihan täysjärkevä, tai se ei voi merkitä sen sulautumista yhteen... mitä voi kokea erilliseksi muusta.
Siinä missä on yksilöitä erilaisina, samaa ilmenee ryhmäyksilöllisyytenä, perustui mihin teki. Näissä menee välillä turbulentiikaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti